ТОП просматриваемых книг сайта:
Turhaa lemmen touhua. Уильям Шекспир
Читать онлайн.Название Turhaa lemmen touhua
Год выпуска 0
isbn
Автор произведения Уильям Шекспир
Жанр Драматургия
Издательство Public Domain
Niin kaikkiin kohtuvaatimuksiin myönnyn.
Nyt moiset saakaa tervetuliaiset
Kuin arvo, loukkaamatta arvoa,
Voi teidän-vertaiselle tarjota.
Oveni teilt' on suljettu, mut, neiti,
Tääll' ulkona niin teitä kohdellaan,
Kuin sydämmessäni te asuisitte,
Vaikk' en voi teitä kotiin majoittaa.
Hyvyydess' anteeks suokaa. Hyvästi!
Taas huomenna me käymme terveisillä.
PRINSESSA.
Ilo ja rauha olkoon osananne!
KUNINGAS.
Ja teille osaks omat toivomanne!
(Kuningas seurueineen menee.)
BIRON.
Neiti, mielin suosittaa teitä omalle sydämmelleni.
ROSALIINA.
Olkaa hyvä, ilmoittakaa suosioni; hupaista olisi nähdä tuota.
BIRON.
Oi, jos sen voihkinan te kuulisitte!
ROSALIINA.
Onko se hupsu tautinen?
BIRON.
On, sydäntautinen.
ROSALIINA.
Siis suonta iskekää!
BIRON.
Mut auttaisiko tää?
ROSALIINA.
Siit' apua, jos mistä.
BIRON.
No, silmilläs siis pistä!
ROSALIINA.
Ei, puukko vain vie vaivas.
BIRON.
Elosi kaitkoon taivas!
ROSALIINA.
Sun vieköön elämästä!
BIRON.
Ei kestä kiittää tästä.
(Vetäytyy syrjään)
DUMAINE.
Kysyä minun suokaa: tuo nainen kuka on?
BOYET.
Nimeltä Rosaliina ja suvult' Alençon.
DUMAINE.
Ihana nainen! Hyvästi, monsieur!
(Menee.)
LONGAVILLE.
Kysyä suvaitkaa mun: tuo valkeassa kuka?
BOYET.
Jos valkialla tarkastellaan, on se nainen muka.
LONGAVILLE.
Mut mikä pimeässä? Nimensä, pyydän vaan.
BOYET.
Häll' yksi vain on, sitä ette pyytää kehtaakaan.
LONGAVILLE.
Mut kenen hän on tytär?
BOYET.
Emonsa, niin ma luulen.
LONGAVILLE.
Haa, tyhjää parran pärinääkö kuulen?
BOYET.
Suututte suotta ihan:
Isä on Faulconbridge.
LONGAVILLE.
Pois unohdin jo vihan.
Soma tyttö tosiaan.
BOYET.
Niin sattuu toisinaan.
(Longaville menee.)
BIRON.
Ken on tuo hunnukas?
BOYET.
Katariina mukamas.
BIRON.
Pois luvattu vai vapaa?
BOYET.
No, aina miten tapaa.
BIRON.
Hyvästi; tervetultuanne meille!
BOYET.
Hyvästit mulle, tervetulot teille.
(Biron poistuu, naiset paljastavat kasvonsa.)
MARIA.
Tuo, tuossa on Biron, sen tuntee sutkistaan:
Joka sana sutka on.
BOYET.
Ja joka sutka sana vaan.
PRINSESSA.
On oikein teidän pitää kiinni hänen sanoistaan.
BOYET.
Juur' olin kiinni käydäkin, kun hänet jo laivaan saan.
MARIA.
Kaks hurjaa uuhta!
BOYET.
Miks ei ruuhta, irvihammas?
Minäkö uuhi? Syöttömaaks siis huules anna, lammas.
MARIA.
Te uuhi, minä laidunmaako? Joko päättyy pila?
BOYET.
Kun laitumeksi sinut saan.
(Tahtoo suudella häntä.)
MARIA.
Ei, armas uukkoseni,
Ei yhteismaata huuleni, vaikk' auki onkin hila.
BOYET.
Kenelle auki?
MARIA.
Minulle ja minun onnelleni.
PRINSESSA.
Ain' älyt härnää, mutta tämä pitkälle jo meni.
Jos noita älyn nuolianne teill' on mieli käyttää,
Navarran kirjatoukille nyt sopis niitä näyttää.
BOYET.
Jos tarkkuuteni, – joka harvoin pettänee, —
Sydämmen ymmäkieltä, joka silmiss' ilmenee,
Voi tulkita, niin varmaan on Navarra saastuuntunut.
PRINSESSA.
Kuin?
BOYET.
Taikka, niinkuin lempisiipat sanois: rakastunut.
PRINSESSA.
Ja