ТОП просматриваемых книг сайта:
Ylimys. Galsworthy John
Читать онлайн.Название Ylimys
Год выпуска 0
isbn
Автор произведения Galsworthy John
Жанр Зарубежная классика
Издательство Public Domain
Lause oli ollut pahaaennustava. Hän ei voinut muistaa Miltounin koskaan kertoneen hänelle mitään. Sillä vaikka olikin kärsivällinen ja hyvänsuopa isä, hän oli – niin monen muun julkisessa elämässä toimivan miehen tavoin – lapsissaan saanut ilmenemään vain vähässä määrässä omat tapansa ja katsantokantansa. Neljästä lapsestaan hän piti vain Barbaraa perinpohjin omanaan. Hän ihaili häntä, ja ollen mies, joka täydellä sydämellään nautti elämästä, hän ei voinut rakastaa muulloin kuin ihaillessaan. Mutta viimeisenä miehenä koko maailmassa, joka tahtoi udella toisen salaisuuksia tai kiristää niitä häneltä, hän odotti ilmaisematta mitään levottomuutta, saadakseen kuulla poikansa asian.
Miltoun ei näyttänyt pitävän kiirettä. Hän kuvaili Courtierin seikkailua, mikä huvitti lordi Valleysiä koko joukon.
"Punapippurikoe! En olisi uskonut heidän sellaista keksivänkään", hän sanoi. "Ja nyt te olette saaneet hänet Monklandiin. Vieläkö Harbinger on teillä?"
"Kyllä. Minä en luule Harbingerilla olevan paljonkaan kestävyyttä."
"Politiikassako?"
Miltoun nyökäytti päätään.
"Minä melkein paheksun sitä, että hän on meidän puolellamme – minä luulen, että hänestä ei ole meille hyötyä. Oletko nähnyt tuota pilakuvaa? Se on sattuvasti piirretty. En voinut keksiä sinun kasvojasi noiden vanhojen naisten joukosta."
Lordi Valleys hymyili persoonattomasti.
"Hyvin taitava piirros. Sivumennen sanottuna, minä luulen voittavani kilpa-ajoissa."
Ja täten, hyppäyksittäin, jatkui keskustelu, kunnes viimeinen palvelija oli lähtenyt huoneesta.
Sitten Miltoun valmistelematta katsahti isäänsä vasten kasvoja ja sanoi:
"Minä haluan naida mrs Noelin."
Lordi Valleys otti iskun vastaan aivan samalla ilmeellä, jolla hän oli tottunut odottamaan hevostensa häviämistä kilpa-ajoissa. Sitten hän kohotti viinilasin huulilleen ja laski sen alas maistamatta. Tämä oli ainoa merkki, mikä ilmaisi hänessä hämmennystä ja mielenkiintoa.
"Eikö se ole hieman liian äkillistä?"
Miltoun vastasi: "Minä olen halunnut häntä ensi näkemästä lähtien."
Lordi Valleys, joka oli melkein yhtä hyvä ihmisten ja tilanteiden kuin hevosten ja pointerikoirainkin tuntija, nojasi tuolinsa selustaa vastaan ja sanoi hienolla ivalla:
"Hyvä ystäväni, oli hyvin tehty, että tulit sen sanomaan minulle, mutta totta puhuakseni se oli senlaatuinen uutinen, jota en olisi mielelläni kuullut."
Tumma puna ilmeni hitaasti Miltounin poskille. Hän oli arvostellut isäänsä väärin. Tuolla miehellä oli kylmäverisyyttä ja rohkeutta kriisin sattuessa.
"Mitä sinulla on vastaansanomista?" ja äkkiä hän huomasi, että ohut leivos vapisi lordi Valleysin kädessä. Tämä ei aiheuttanut hänen silmissään mitään masennusta, niissä näkyi vain sellainen suitsuava katse, jollaisen Tudorien aikuinen kirkonmies olisi luonut vastustajaansa, jossa ilmeni heikkouden merkkejä. Lordi Valleys huomasi myöskin, että tuo leivos vapisi, ja söi sen.
"Me olemme maailmanmiehiä", hän sanoi.
Miltoun vastasi: "Minä en ole."
Osoittaen ensimmäisen todellisen kärsimättömyyden oireita lordi Valleys päästi suustaan:
Конец ознакомительного фрагмента.
Текст предоставлен ООО «ЛитРес».
Прочитайте эту книгу целиком, купив полную легальную версию на ЛитРес.
Безопасно оплатить книгу можно банковской картой Visa, MasterCard, Maestro, со счета мобильного телефона, с платежного терминала, в салоне МТС или Связной, через PayPal, WebMoney, Яндекс.Деньги, QIWI Кошелек, бонусными картами или другим удобным Вам способом.