ТОП просматриваемых книг сайта:
Win-win -ajattelu. Veikko Saksi
Читать онлайн.Название Win-win -ajattelu
Год выпуска 0
isbn 9781456626761
Автор произведения Veikko Saksi
Издательство Ingram
Tämä tulee esille esimerkiksi tunnetussa vangin dilemma –peliasetelmassa. Sen mukaan kaksi pelaajaa saavuttaa parhaan tuloksen yhteistyöllä verrattuna siihen, että molemmat yrittävät saada parhaan tuloksen vain itselleen, jolloin molemmat häviävät. (Campbell 2004A)
Win-win ei ole peliä toista vastaan
Aito win-win –ajattelu ei ole peliä toista vastaan, mistä kaikki peliteoreettiset ratkaisut näyttävät lähtevän, vaan se on täysipainoista yhteistyötä kaikkien pelaajien kesken.
Tämä ero ajattelussa on erittäin merkittävä. Toimiminen sellaisen kilpakumppanin kanssa, joka on vastapuoli, ei ole yhtä tuloksellista kuin toimiminen win-win –yhteistyössä sellaisen partnerin kanssa, jolla on sama arvot ja tavoitteet.
Venäjä: me voitamme, te häviätte
MEP Sandra Kalnieten mukaan Venäjällä tilanne on erilainen kuin Euroopassa. Siellä toimitaan me voitamme, kun te häviätte -periaatteella, minkä hän katsoo olevan 1900-luvun lähestymistapa, joka ei sovellu globalisaatioon (Levy-Abegnoli 2015A).
Foreign Policy katsoo geopolitiikan tulleen uudelleen Venäjälle (Mead 2011A). Geopolitiikka ei ole luoneeltaan win-win –ajattelua.
Liberaalit teoriat eivät ole sama kuin win-win
Selvittäessään viime sotien jälkeisiä liberaaleja teorioita Jonathan Cristol esittää kolme näihin liittyvää kohtaa: valtion asema kansanvälisessä politiikassa ja kotimaan asioissa, valtioitten käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ja valtioitten kiinnostuksen kohteet, kuten kansainväliset instituutiot, vapaa kauppa ja demokratia (Cristol 2011A).
Tulisiko tapaustutkimuksessa käsitellä Karjalan liberalisointia? Kysymys on monitahoinen ja osittain sekoittava. Venäläiset tarkoittavat Karjalalla Karjalan tasavaltaa ja suomalaiset pääosin pakkoluovutettua aluetta. Karjaloita on ainakin seitsemän.
Liberalisointi ei ole sama asia kuin win-win –ajattelu. Liberaalit teoriat eivät perustu win-win –ajattelulle. Ne voivat osittain liittyä win-win –ajatteluun, mutta tässä tutkimuksessa käsiteltyyn todelliseen win-win –ajatteluun ne eivät liity.
Konfliktien ratkaisu ja win-win
Konfliktien ratkaisussa kyse voi olla aidosta win-win –ajattelusta tai voimapolitiikan periaatteiden käyttämisestä. Kyseessä on kuitenkin useimmiten jonkinlainen konsensus, jossa valtioiden johtajat voivat säilyttää asemansa, mutta kansa yleensä joutuu maksumieheksi.
Jos konfliktien ratkaisussa käytetään todellista win-win –ajattelua, tämän tutkimuksen ajatuksia voidaan hyvin toteuttaa. Voimapoliittiset ratkaisut sen sijaan ovat win-win –ajattelulle täysin vastakkaisia.
Keskinäisen riippuvuuden teoriat
Keskinäisen riippuvuuden teoriat poikkeavat win-win –ajattelusta, sillä niissä ei pyritä molempien osapuolien ja kansainvälisen yhteisön positiiviseen tulokseen, vaikka puheet voivat olla toisenlaisia.
Keskinäistä riippuvuutta käsittelee esimerkiksi Marta Dionision blogi, jossa kuvataan Venäjän ja EU:n välistä keskinäistä riippuvuutta. Keskinäisen riippuvuuden hyväksikäyttö ei ole win-win –ajattelun mukaista.
Blogissakin puhutaan sen vuoksi geopolitiikasta ja ”geotaloudesta” pääasiallisina ajureina. (Dionisio 2015A) Riippuvuus on siten paremminkin osa voimapolitiikkaa kuin win-win –politiikkaa.
Win-win –ajatteluun ei liity väkivaltaa
Win-win –ajattelu on luonteeltaan väkivallatonta, molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. Erilaiset rauhanaloitteet ja liennytykset ovat suunta kohti win-win –ajattelua, mutta vasta sen alkuvaihetta.
Ehkä usein joudutaankin etenemään askel askeleelta eli liennyttäen, koska nykyinen tilanne ei anna suoraan mahdollisuutta win-win –ajattelun omaksumiseen.
Win-win analyyseissä
Viime aikoina on ollut lukuisia artikkeleita ja analyysejä, joissa käsitellään Venäjän ja Kiinan välistä suhdetta ja kutsutaan keskinäistä toimintaa win-win –nimellä. Stratforin otsikko vuodelta 2000 selvittää pitkälle näkökulmaa: ”Increased Arms Exports: A Win-Win Situation for Russia” (Stratfor 2000A).
Kyse voi hyvinkin olla Venäjän (tai Kiinan) win-tilanteesta, mikä on täysin eri asia kuin win-win –tilanne. Asemyynti ja –varustelu eivät koskaan voi olla todellisia win-win –tapahtumia, erityisesti kolmannen osapuolen kannalta katsoen.
Toisena esimerkkinä on Sratforin analyysi, jossa käsitellään Ranskan voittoa win-win –tilanteena, kun se toimii Yhdysvaltain, Taiwanin ja muiden EU-jäsenmaiden intressien vastaisesti (Stratfor 2004A).
Win-tilanne ei tässä ole molempia tai kaikkia osapuolia koskeva, vaan pelkästään toista osapuolta koskeva. Se ei siten ole win-win –ajattelun mukaista.
Win-win juhlapuheissa
Venäjän ja Kiinan tai Kiinan ja muiden maiden välisiä suhteita käsitellään mielellään win-win –suhteina, kuten presidentti Xi Jinping on tehnyt Moskovassa vuonna 2013 (Stratfor 2013A) tai ulkoministeri Wang Yi China Institute of International Studies –laitoksessa (Dan 2015A) viittaamalla Xin puheisiin.
Uusi polku työskennellä toisten maitten kanssa on rakentaa uudenlaiset kansainväliset suhteet (International relations, IR) win-win –yhteistyön pohjalta. Lopullisiksi voittajiksi ulkoministeri lukee globaalin kylän ja sen kyläläiset.
Nämä puheet ovat win-win –ajattelun mukaisia, mutta niin kauan kuin Kiina rajoittaa vahvasti omien kansalaistensa vapauksia, korruptio on erittäin laajaa ja valtionjohto päättää kaikista merkittävistä asioista, ei Kiinan kansa ole win-win –ajattelun piirissä. Kiinalaisten puheiden suunta on oikea, mutta todelliset teot puuttuvat.
Turvallisuusdilemma ja win-win
Turvallisuusdilemman ratkaiseminen johtaa yleensä nollasummapeliin, jolloin alueellista laajenemista rajoittavat vastapuolen voimat. Nollasummapelissä tehdään ainoastaan suhteellisia voittoja, eikä se koskaan ole win-win –toimintaa (Jervis 1978A).
Thomas Hobbes puhui jo 1600-luvulla sodasta kaikkia vastaan. Siinä lopulta kaikki häviävät, vaikka se lyhyellä tähtäyksellä näyttäisikin vahvemman osapuolen voitolta. Voidaan hyvin kysyä, mitä voittaja lopultakin voittaa ja mitä häviää toimimalla nollasummapelin ehdoilla.
Win-win ja rauhanomaisuus
Ellei kyseessä ole todellisesta rauhanomaisesta yhteistyöstä, ei voida puhua aidosta win-win –toiminnasta. Win-win –käsitteellä tarkoitetaan useimmiten joko rajoitetusti ymmärrettyä yhteistoimintaa tai yhtä peliteoreettista näkökulmaa, josta käytetään nimeä win-win, tarkoittamatta todellista win-win -tilannetta.
Todellista win-win –toimintaa globaalissa tai valtioitten välisessä politiikassa ei käytetä, koska katsotaan olevan kaksi toisiaan vastaan olevaa osapuolta: me ja te.
Win-lose ja lose-lose -ratkaisut
Win-lose ja lose-lose –ajattelut erotetaan peliteoriassa win-win –ajattelusta. Usein pelataan nollasummapeliä, jossa kokonaisvoitto jollakin tavoin kuvitellaan vakioksi.
Sellaista ei inhimillisessä toiminnassa ole olemassa, minkä puuttumisen todentavat aidossa win-win –toiminnassa